Aurinko paistaa, mutta nyt on hiukan viileämpää. Nyt ne viime päivien mielipidekärkkärit ovat jäneet pois, mikä on mun mielestäni tosi hieno homma, varsinkin, kun äiti ei aina välittäisi niitä kuunnella. Harmitti vaan ystävän puolesta, hän oli pahoittanut mielensä siitä, kun hoitajat olivat huutaneet hänelle. Mahtoikohan jo ehtiä unohtaa? Täytyyhän sitä sairasta ihmistä kohtaan olla kunnioittava, sitä ei sovi kiistää, mutta helle on sen tehnyt, helteen piikkiin saa laittaa. Tänään on mahtavaa, toivottavasti!